tiistai 11. syyskuuta 2018

Missä olen huono?

Tähän haasteeseen olen törmännyt jo monessa blogissa (esim. Minäkö keski-ikäinen?- blogissa ja Keyword: Love- blogissa), joten ajattelin sitten itsekin osallistua tähän. Tässäpä viisi asiaa, missä minä olen huono!

Kuvituksena syksyn ensimerkkejä Oulussa.




1. Minulla on lyhyt pinna asioissa, jotka liittyvät temppuilevaan tekniikkaan. Oli se sitten tietokone, auto, televisio tai mikä tahansa. Jos netti on jostain syystä normaalia hitaampi, alkaa hyvin äkkiä ärsyttään. Jos joku laite ei toimi niinkuin pitää, pinna palaa aika nopsaan. Siinä saattaa sitten lentää johtoa lattialle ja kuulua ainakin äkäisiä ärräpäitä. Monissa muissa asioissa pinnani on sitten käsittämättömän pitkä. Outoa.

2. En pidä muutoksista ja sopeutuminen niihin kestää. Haluaisin kaiken aina menevän tuttuja ratoja, vaikka tiedän, että muutokset nyt vain kuuluvat elämään. Siksi haluaisin mielellään valmistautua muutoksiin jo kauan ennen kuin se tapahtuu. Se ei valitettavasti ole aina mahdollista. 




3. Olen erityisherkkä. Tai mieluummin sanon, että "normaalia" herkempi. Se on hyvä ja huono puoli. Huonoa on se, että väsyn paljon nopeammin kuin "tavalliset" ihmiset. En kestä meteliä, tungosta, välkkyviä tai liian kirkkaita valoja tai liikaa pimeyttä oudossa paikassa. Väsähdän ja sitten ei enää pääkään toimi niinkuin pitäisi. Ja sitten kun väsähdän, alkaa kiukuttaan. Ei hyvä sekään. Nämä on herkkyyden huonoja puolia, joista en itsekään pidä itsessäni.

4. Kun saan jotain päähäni tai haluan saada jonkun tehdyksi heti, niin se pitää todella tehdä heti eikä viidestoista päivä. Silloin en millään jaksaisi odotella, että siihen tekemiseen mahdollisesti liittyvät ihmiset saisivat itsensä liikkeelle ja tekemään sen asian. Kärsimättömyyttä kenties tämä? Itse ainakin kärsin tästä piirteestäni. Ihmettelen sitä, että miten toisissa asioissa kärsivällisyyttä riittää vaikka muille jakaa?




5. Täydellisyyden tavoittelu eli vaadin itseltäni mahdottomia. Olen tosi vaativa itseäni kohtaan ja siitä syystä en sitten onnistu missään, koska vaatimukset ovat niin mahdottomia. Niin mahdottomia, ettei niissä voi onnistua. Ja tästä kaikesta seuraa sitten riittämättömyyden tunne. Esim. tuntuu, että tämä blogi on ihan plääh ja kaikki mun tekemiset on liian vähäistä ja surkeaa jne. Iän myötä on vaatimustaso jonkin verran madaltunut, mutta ei todellakaan vielä tarpeeksi.


Tällaisia huonoja piirteitä on minussa. Mites teillä? Onko jokin piirre, joka rassaa enemmänkin, kuten minulla täydellisyyden tavoittelu?

2 kommenttia:

  1. Kiva kun toteutit tämän. <3 Voihan tekniset laitteet, en koskaan lue ohjekirjoja vaan painan nappeja ja jos ei toimi menee hermot!

    Samaistuin sinussa kaikkiin kohtiin, sillä nykyään sopeutuminen vie aikaa, nuorena taas olin valmis kaikkeen kuin tykki.

    Ihanaa viikon jatkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei sitä tosiaankaan oo enää niin helposti sopeutuva ku nuorena! Mikähän siinäki lie on...
      Mukavaa tätä viikkoa sinnekin! <3

      Poista