Tätä lakkausta tehdessä muistelin edellisen yön seikkailua. Menimme mieheni kanssa parvekkeelle tupakille, yöllä. Tupakit poltettuamme koemme yllätyksen: parvekkeen ovi ei enää aukea. Ei ihan millään. Mitäs nyt? Ei ole mitään välineitä, joilla saada edes oven kahvaa irti. (Voin kertoa, ettei tuikkulyhdyistä yms. ole mitään hyötyä... :D ) Tietenki puhelimet ja avaimet on sisällä, koska eihän omalla partsilla sellaisia tarvi... Onneksi sentäs molemmilla oli fleecetakki päällä, koska oli kylmä. Sitten tajusin, että hei, mennään meijän ystävän luo, joka asuu viereisessä kerrostalossa, että muistan vielä hänen ovikoodinsa. No, tuumasta toimeen siis. Siirreltiin parvekelasit, että saatiin isompi kolo, josta poistua. (Parvekelaseja ei saa kokonaan siirrettyä sivuun asennusvirheen takia, hah.) Onneksi asumme ensimmäisessä kerroksesssa! Olipas kiva punnertautua parvekkeelta pois. Housutkin sanoi kräks, kun tarttuivat jonnekin. Sitten hipsimään släbärit jalassa märän takapihan yli. Meikän läpyköissä on vielä reiät keskellä pohjaa, jonka takia ne on pyhitetty tupakkikengiksi. Päästiinpä ystävämme alaovelle. Ja mitä ihmettä, ovikoodi ei toimikaan! Mitäs nyt? Onneksi sattui joku nuori sälli tulemaan ja hän päästi meidät sisään. Tyytyväisinä menimme ystävämme ovikelloa soittamaan. Kun ovi viimein aukesi, ystävämme sanoi, ettei meinannut aukaista edes oveaan, kun keskellä yötä ovikelloa soitetaan... :D Onneksi hänen ovessaan on ovisilmä, ja ystävämme päättänyt käydä siitä kurkkaamassa, että kuka soittaa ovikelloa. Sitten mietimme, että vara-avaimemme on mieheni veljen hallussa. Jostain pitäisi saada hänen numeronsa, että hänet voisi soittaa hätiin. Numero löytyi onneksi tiedustelusta, mutta velipäs ei vastaakaan puhelimeen. Pöh! Siinä taas mietittiin ja käytiin ystävän parvekkeella tupakilla, jotka ystävämme ihanasti tarjosi meille. Sieltä parvekkeelta pääsi joka takaisin sisälle! No, sitten hoksattiin, että hei, taloyhtiömme kiinteistöhuoltoon soittaa, että kyllähän he tulevat oven aukaisemaan. Numero löytyi googlen avulla ja soittoa sinne. Apu oli tulossa, joten kiittelimme ystäväämme avusta ja hipsimme odottelemaan oven aukaisijaa. Unista ovenaukaisijaa nauratti meidän seikkailumme, jostain kumman syystä. Että sellaista! Niin, ja viikonloppuyönä oven aukaisu maksaa 40e. Tuli siis kalliiksi käydä omalla parvekkeella tupakilla tällä kertaa...
Joko mennään itse asiaan?
Pikkurilleissä ja peukalossa kolme kerrosta Robinin nimetöntä pinkkiä.
Etusormissa ja nimettömissä kaksi kerrosta Isadoran Power Pinkiä.
Keskisormissa kaksi kerrosta Lumenen Gel Efferct- sarjan Hedelmätarhaa.
Koko komeus kuorrutettu Essencen Satin Matt- päällyslakalla. Rakastuin tähän mattapäällyslakkaan. Pitää koko ajan silitellä omia kynsiään, hihi.
