Oon tänä keväänä mystisesti innostunut käymään leffassa. Ihan sielä elokuvateatterissa asti! Siksipä teen näkemistäni elokuvista nyt pienet arviot, kun on useampi mitä arvioida.
Call me by your name
Tämän elokuvan kävin ystäväni kanssa katsomassa helmikuun alussa.
"Luca Guadagninon CALL ME BY YOUR NAME on sensuelli ja ajaton ensirakkauden kuvaus. Elokuva perustuu André Acimanin romaaniin.
On kesä 1983 Pohjois-Italiassa ja 17-vuotias amerikkalais-italialainen Elio (Timothee Chalamet) viettää päivänsä perheensä 1600-luvulla rakennetussa villassa klassista musiikkia soittaen ja sovittaen, lukien ja flirttaillen ystävänsä Marzian (Esther Garrel) kanssa.
Eliolla on läheinen suhde isäänsä (Michael Stuhlberg), joka on kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin erikoistunut professori, ja äitiinsä (Amira Casar), joka on kääntäjä. Elio on saanut varttua korkeakulttuurin upeimpien saavutusten keskellä aurinkoisen Italian kuvankauniissa ympäristössä. Vaikka Elion sivistys ja älykkyys antavat hänestä kuvan ikäänsä vanhempana, on hän kuitenkin vielä melko viaton ja kokematon – erityisesti sydämen asioissa.
Eräänä päivänä komea amerikkalainen Oliver (Armie Hammer) saapuu Elion isän tutkimusassistentiksi. Italian auringon polttavassa paahteessa Elion ja Oliverin välillä heräävä intohimo leimahtaa liekkeihin ja kuumat kesäpäivät muuttavat heidän elämiensä kulun lopullisesti."
Elokuva oli katsomisen arvoinen. Välillä oli tosi tylsiä pätkiä, mutta kokonaisuus jaksoi silti kantaa eteenpäin. Eniten pidin leffan miljööstä. Se kummasti herätti minussa kaipuun käydä taas Italiassa. Hahmoissa pidin eniten Eliosta ja hänen isästään.
Fantastinen nainen
Tämän elokuvan kävin saman ystäväni kanssa katsomassa vain pari päivää myöhemmin.
Taas Finnkinon sivuilta hyvä tiivistelmä juonesta:
"Rakastuneet Marina ja Orlando suunnittelevat tulevaisuutta. Tarjoilijana työskentelevä nuori Marina haaveilee laulajan urasta, kun taas häntä kaksi vuosikymmentä vanhempi Orlando omistaa painotalon. Eräänä iltana, Marinan syntymäpäiväjuhlien jälkeen, Orlando tuupertuu sairauskohtaukseen. Marina vie miehen ensiapuun, mutta mitään ei ole tehtävissä.
Tästä alkaa Marinan painajainen. Surun murtama nainen kaipaisi tukea, mutta lohduttamisen sijasta niin lääkärit kuin Orlandon aikaisempi perhe asettavat Marinan epäilyksen alaiseksi. Marinan surua, tai hänen transnaisen identiteettiään, ei kunnioita kukaan. Orlandon edellisellä perheellä on kiire pyyhkiä Marinan mittainen luku edesmenneen miehen elämästä pois. Marina joutuu taistelemaan oikeudestaan suruun ja olemassaoloonsa, oikeudestaan olla kuka hän on: kompleksinen, vahva, suorasukainen – fantastinen nainen."
Voi! Tästä elokuvasta pidin tosi paljon! Marina oli mahtava hahmo, just semmonen samaistuttava. Elokuva sai mut itkemään, samaten kuin myös sai nauramaan. Tunteita tämä herätti ja se on hyvä asia. Hyvä asia on myös se, että transsukupuolisuutta tuodaan esiin. Tämän elokuvan vois kattoa uudestaankin.
The Shape of Water
Kuukautta myöhemmin eli maaliskuun lopulla kävin taas ystäväni kanssa leffassa.
Pitänee todeta, että Finnkino osaa nämä lyhennelmät tehdä hyvin:
"Tarinankerronnan mestarin Guillermo del Toron uutuuselokuva THE SHAPE OF WATER on omalaatuinen satu, joka sijoittuu kylmän sodan aikoihin, vuoden 1962 Pohjois-Amerikkaan. Valtion salaisessa laboratoriossa työskentelevä Elisa (Sally Hawkins) on yksinäisyytensä vanki. Kun Elisa ja hänen kollegansa Zelda (Octavia Spencer) löytävät laboratorioon kätketyn salaisuuden, Elisan elämä muuttuu lopullisesti."
Tämä elokuva oli ihana! Loppua kohden senkus parani! Päähenkilö Elisa on mykkä ja se tuo elokuvaan ihan oman säväyksensä. Se oli itse asiassa tosi hyvä asia, koska hänen tekonsa tekivät asiat erittäin selviksi. Elokuva teki muhun vaikutuksen. Sitä kaikkea ei osaa oikein edes sanoin kuvailla. Se pitää itse nähdä ja kokea. Tän elokuvan haluan ehdottomasti nähdä vielä uudelleen. Kaunis rakkaustarina, joka pistää miettimään, että onko niin erilaiseksi koettu lopulta ollenkaan niin erilainen.
Han Solo: A Star Wars Story
Sitten ihan eri tunnelmiin. Kävin pari päivää sitten katsomassa uusimman Star Wars- leffan mieheni ja hänen ystävänsä kanssa.
"Nouse Millennium Falconin kyytiin ja matkusta kaukaiseen galaksiin elokuvassa Solo: A Star Wars Story, joka on galaksin rakastetuimmasta lurjuksesta kertova upouusi seikkailu. Jännittävien vaiheiden jälkeen rikollisen alamaailman synkissä ja vaarallisissa syövereissä Han Solo tapaa tulevan pilottitoverinsa, mahtavan Chewbaccan, ja kohtaa pahamaineisen pelurin Lando Calrissianin matkalla, joka määrää tulevaisuuden suunnan yhdelle Star Wars -saagan yllättävimmistä sankareista."
Tää leffa ei tehny sen suurempaa vaikutusta. Jotenki nää uusimmat Star Wars- leffat ei oo minuun iskeny kovin suuresti. Katsottavia ovat kyllä, ei siinä mitään.
Ootteko nähneet nämä elokuvat? Mitä piditte?
Ps: Mietin, että voisin näitä tällaisia leffakoosteita tehdä aina ku on tullu katottua enempi leffoja.
Pps: Meen itse asiassa huomenaki leffaan (Tottelemattomuus- nimistä kattoon) ni onpahan jatkoa tälle postaukselle luvassa jossain kohin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti